Villit tammat blogi – Hokkikengässä hankikantosia

Viime viikkoina täällä Mikkelissä on ollut vallan keväiset ilmat, päivisin lämmintä ja öisin pakkasta. Voisi sanoa, että kelit ovat varsinaiset hankikantoset! Tämä on johtanut siihen, että Saarijärven jäällä oleva lenkki on ollut jälleen ajokunnossa, mutta tiet sen sijaan jäisiä ja hyvin liukkaita. Tammojen treenit ovat sujuneet suunnitelmien mukaan ja mikä tärkeintä ne ovat saaneet olla terveinä koko talven. Iso kiitos Kaisalle ja Susannalle hyvästä hoidosta sekä Marialle lihashuollosta ja Topille kengityksestä. Huippu-urheilijamme saavat Veikan kartanossa arvoistaan palvelua 😉

Tänään blogissa käsittelen varsojemme varusteita. Kaikille aiheesta yleisesti kiinnostuneille suosittelen lämpimästi Suomen Hippoksen varusteopasta, jonka löytää täältä.

Aloitetaan kengityksestä, Sanni ja Diana tarvitsevat edelleen pitkät hokit kenkiinsä, että ne pystyvät liikkumaan ja treenaamaan liukastelematta. Hokkikengissä jäällä ravaaminen aiheuttaa jonkin verran kopinaa ja muitakin yllättäviä ääniä voi kuulua, joten tammoilla käytetään treenilenkeillä korvissa pallomaisia tulppia ääntä vaimentamassa. Sanni on näistä kahdesta herkempi ihmettelemään kaikenlaista uutta, joten sillä käytetään myös huppuja korvissa pallojen lisäksi. Sannilla käytetään ajaessa myös ns. kokolappuja rajoittamaan sen näkökenttää, jotta se keskittyisi juoksemiseen eikä tuijottelemaan kaikkea mahdollista, mitä tienvarressa saattaa näkyä.

Sannin varustukseen kuuluvat mm. kokolaput ja korvahuput

Sannin varustukseen kuuluvat mm. kokolaput ja korvahuput

Nuoria hevosia treenatessa korvapallojen ja silmälappujen käyttäminen on hyvin yleistä, ja niillä pyritään auttamaan varsaa keskittymään treeniin. Nuorella hevosella menee aikaa ihan juoksutekniikan oppimiseen ja ravirytmin löytymiseen. Dianalla käytetään myös ajaessa kavioiden päälle laitettavia ns. painoputseja apuna oikean juoksutekniikan oppimiseen. Sannilla puolestaan käytetään etujaloissa säärisuojia. Kärryinä Sannilla ja Dianalla käytetään kevyitä treenikärryjä, sillä harjoitusreiteiltä löytyy riittävästi mäkeä tuomaan vaihtelevaa vastusta treeniin.

Molemmat tammat ovat herkkäsuisia ja hyviä ajaa, joten kuolaimena Sannilla käytetään nahkapäällysteistä suoraa kuolainta ja Dianalla kolmipalakuolainta. Dianallakin käytettiin aluksi suoraa kuolainta, mutta jostain syystä Diana ei siitä pitänyt, joten sille vaihdettiin tuo kaksinivelinen kuolain. Molemmilla käytetään varmuuden vuoksi obersekkia leukalenkin kanssa, sekä laitetaan myös kieliside estämään, että hevonen ei saisi laitettua kieltä kuolaimen päälle. Nuorella hevosella obersekin käytön tarkoitus ei suinkaan ole määrätä pään asentoa, vaan pikemminkin löysähkö sekki on turvaväline, joka estää hevosta painamasta päätään etujalkojen väliin, jos hevonen saisikin päähänsä ryhtyä loikkimaan ihan omaan suuntaansa. Dianalla käytetään vielä häntärautaa estämässä sitä huiskimasta liiaksi hännällään.

Tammoilla ovat treenit sujuneet hyvin ja varustus on kohdillaan, joten hyvillä mielin voimme odotella lumien sulamista ja kesäkenkiin siirtymistä. Seuraavassa blogissa käsitelläänkin sitten talviharjoittelun vaikutuksia ja tarkastellaan intervallien sykkeitä ja vauhteja sekä arvioidaan tämän valossa miten kehittyneitä tammat ovat opetus- ja koelähtöä silmällä pitäen.

Iloista pääsiäistä toivottaen,

Marita